Joulukuussa 2021 päivitettiin uskomuksia Pawsiteamin sosiaalisen median kanavilla joulukalenterin muodossa.
Pawsiteamin joulukalenteri pureutui tiukasti istuviin uskomuksiin ja tapoihin koiramaailmassa. Haluamme herätellä ajattelemaan, voisiko vanhasta tottumuksesta toteutettavia tapoja miettiä uudelleen ja mahdollisesti myös lähteä rakentamaan uusia ajatuksia nykytiedon valossa
Uskomus no. 3 Koiraa pitää torua, vaikka jälkikäteen
Jos koira tekee jotain meidän mielestämme ”väärää”, mitä se oikeastaan tekee? Aiemmassa postauksessa tulikin jo ilmi, että koira tekee aina sitä, minkä se kokee siinä tilanteessa kannattavaksi. Mikäli koira vaikka avaa roskiksen ja levittää sen ollessaan yksin, se on oppinut, että sieltä saattaa löytyä jotain herkkupaloja eli toiminta on sen näkökulmasta hyvinkin kannattavaa.
Koiran toruminen ja nuhteleminen harvoin opettaa koiralle, mitä me oikeastaan haluaisimme sen tekevän. Toruminen on ihmisille tyypillistä käyttäytymistä ja torumisen aikaansaama ”häpeä” toimii ihmiselle positiivisena vahvisteena – toruin sitä ja se häpesi, eli asia meni perille. Koirien ilmentämä häpeä kuitenkin tarkoittaa useimmiten sitä, että koira yrittää lepytellä ihmistä siinä tilanteessa. Koira huomaa ihmisen olevan vihainen ja siitä syystä se alkaa tarjota rauhoittavia eleitä eli esimerkiksi luimistaa korviaan, katselee kulmien alta, heiluttaa häntää jalkojen välissä jne… Mutta koira ei tässä tilanteessa ymmärrä, minkä takia ihminen on vihainen. Toruminen ylipäätään on hyvinkin kyseenalainen tapa opettaa koiralle arjen sääntöjä – harvoin saamme torumisen osumaan juuri oikeaan aikaan, jolloin koira ihan oikeasti ymmärtäisi, mitä ajamme takaa. Palkkioilla kouluttaessa ajoittamisen tärkein työkalu on ehdollinen vahviste eli naksutin tai palkkamerkki, joten rankaisuilla (eli torumisella) kouluttamiseen meillä tulisi olla ehdollinen rankaisu ja sen kouluttaminen ei tietenkään ole mistään näkökulmasta katsottuna eettisesti hyväksyttävää.
Ihmiset ovat hurjan innovatiivisia keksiessään erilaisia tapoja rankaista koiraa. Markkinoillakin on iso määrä vempaimia, jotka hoitavat rankuttamisen puolestamme. Kuitenkin sen sijaan, että torumme ja nuhtelemme koiraa meidän mielestämme kielletyistä asioista, kannattaisikin katse suunnata kohti ajattelutapaa ”mitä haluan koiran tekevän tässä tilanteessa”. Jos koira vaikkapa hyppii päin ihmisiä, mitä haluaisin sen hyppimisen sijaan tekevän? Vaikka istuvan? Jos näin, ala vahvistamaan istumista. Usein helpoin ja toimivin ratkaisu meidän mielestämme ongelmallisiin käytöksiin on ympäristön muokkaaminen – laita roskikseen lapsilukko, jotta koira ei pääse tonkimaan sitä, laita keittiön ovelle portti, jottei koira pääse surffailemaan tasoilla jne. Kun koira ei saa vahvistetta käyttäytymisestä, se ei ainakaan vahvistu. Jos ympäristön muokkaaminen ei onnistu, on koiralle opetettava positiivisella vahvistamisella tapa, joka on kannattavampi.
Päivitetään tämä uskomus siis muotoon: Koiralle tulee torumisen sijaan opettaa, mitä haluamme sen tekevän.