Älä stressaa pennun koulutuksesta

Pennun tulo on hurjan jännä juttu! Oli kyseessä sitten ensimmäinen tai vaikka kymmenes, se on aina jännittävää ja kutkuttavaa. Pennun ottamiseen valmistaudutaan pieteetillä ja uusilla pennun ihmisillä onkin usein hirveä lista asioita, joista on otettu selvää – ja aika hirveä lista paineita myös. Pentukursseillamme on käynyt vuosien aikana useita tuhansia koiranpentuja omistajineen ja olemme huomanneet, että oli pentu kuinka mones tahansa, usein huolet ovat hyvin samankaltaisia.

Päällimmäiset ajatukset pennun kotiutuessa usein ovat:

• Osaanko opettaa pennulle tärkeitä asioita?
• Osaanko sosiaalistaa sopivasti?
• Entä jos pilaan pennun?

Ensinnäkin haluamme muistuttaa, että elämä on yksi iso oppimismatka. Pennun tuloon ei voi olla täydellisen valmis, eikä koskaan kaikkea saa suoritettua täydellisesti. Eikä ole tarkoituskaan – pennun kanssa tärkeintä on luoda toimivaa vuorovaikutusta ja sujuvaa arkea. Pentuarki on jo itsessään raskasta lyhyiden yöunien, jatkuvan ulkona ramppaamisen ja valppaana olemisen, puremisen ja pennun tarpeiden arvelun osalta, joten pennun koulutuksen ei ainakaan kuulu olla suorittamista.

Pentuaikaan liittyy ilmiö nimeltä ”Puppy blues”. Tätä on tutkittu mm. suomalaisen tutkimusryhmän toimesta (Ståhl ym. 2024) ja ilmiö liittyy juurikin pentuajan kuormittavuuteen ja korkeisiin odotuksiin – joskus niin itseä, kuin koiraakin kohtaan. Tunnolliset uudet pennun ihmiset kantavat suurta huolta siitä, että pennusta tulee yhteiskuntakelpoinen ja sillä on mahdollisimman hyvä elämä. Tämä saattaa aiheuttaa suurtakin ahdistusta ja pentuajasta tuleekin yhteisen hauskanpidon sijaan todella kuormittavaa ja ahdistavaa.

Pentu on täysin riippuvainen ihmisistään, eikä välttämättä opi arjen asioita kovin nopeasti, vaan saattaa purra, tuhota tavaroita, pissailla ja kakkailla minne sattuu, riehua ja rellestää. Onkin hyvä muistaa, että pentu on vauvakoira. Varsinkin isojen rotujen pennut kasvavat nopeasti ja niiltä helposti odotetaan ”järkevää” käytöstä jo hyvinkin nuorena. Koiran aivot kuitenkin tutkitusti kehittyvät vähintään 2 vuoden ikään asti (Asher ym 2021), joten sekoilu, riehuminen ja vähän hölmöt jutut kuuluvat asiaan. Tässä kohtaa moni kuitenkin miettii, onko pilannut omalla toiminnallaan koiran täydellisesti.

Voiko pennun pilata?

Pentua ei voi ”pilata” kovinkaan helposti. Pennut ovat hyvin sopeutuvaisia ja oppivaisia. Kunhan pitää fokuksen positiivisessa vahvistamisessa ja yhdessä oppimisessa, pystyy luomaan kestävän pohjan, jonka päälle on koko elämä aikaa rakentaa uusia taitoja ja temppuja.

Olemme tavanneet tuhansia ja tuhansia koiria koulutuksissamme ja hyvin harvoin yksikään käyttäytymisen haaste liittyy siihen, että omistaja olisi ”pilannut” koiran. Tutkitusti epäjohdonmukainen ja rankaisuihin perustuva koulutus lisää riskiä käytöshaasteiden syntyyn ja todennäköisyyttä esimerkiksi aggressiivisuudelle ihmisiä kohtaan (Howell ym. 2025). Siksi siis tärkeintä on panostaa hyvään vuorovaikutukseen ja yhdessä hauskojen juttujen tekemiseen sekä keskittyä palkitsemaan koiraa ja vahvistamaan haluttuja asioita. Jos jokin menee koulutuksessa “pieleen”, sitä pystyy aina treenaamaan myöhemmin uudelleen – kokonaisuus ja yhteinen fiilis ratkaisee paljon enemmän, kuin tietyt taidot!

Mitä asioita koiran pitää osata?

Kannattaa heittää turhat paineet romukoppaan. Ei ole olemassa asioita, joita koiran pitäisi osata tiettyyn ikään mennessä. Pennun kanssa tärkeää on keskittyä arjen opetteluun – mitkä asiat ovat siis sellaisia, jotka tekevät teidän arjesta sujuvan ja mukavan niin koiralle, kuin ihmisillekin. Arki on se, mitä elätte 24/7 ja siihen kannattaa panostaa. Teitä hyödyttää hurjasti enemmän vahvat pohjataidot, kuin vaikkapa kauniit kisasuoritukset. Pennun kanssa huomattavasti hyödyllisempää on siis vaikkapa harjoitella kontaktipelejä tai yhdessä hengailua erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä, eli myöskin sosiaalistaa pentua, kuin hinkata jotain yksittäistä temppua.

Kouluttamisen ei pidä koskaan tuntua ikävältä

Netti on pullollaan neuvoja ja vinkkejä ja ihmisillä on paljon mielipiteitä, jotka saattavat saada uuden pennun huoltajan pään pyörryksiin, sekä helposti vertailemaan muihin. Neuvoja saadessa on erittäin tärkeää muistaa, että koiran koulutuksen ei pitäisi ikinä tuntua ikävältä. Jos jokin vinkki tuntuu kurjalta, sitä ei kannata noudattaa, sillä luultavasti on olemassa mukavempiakin tapoja kouluttaa ko. asia. Pennun ja sujuvan yhteiselon kannalta on tärkeää oppia ymmärtämään, miksi pentu käyttäytyy, miten käyttäytyy ja miten positiivisen vahvistamisen keinoin pystymme opettamaan pennulle elämän tärkeitä taitoja.

Pentuelämän tueksi suosittelemme ehdottomasti pentukurssia! Pawsiteamin pentukursseilla ovat käyneet tuhannet pennut ihmisineen. Pentukurssilla ei vain opetella kouluttamaan, vaan saatte sekä kouluttajan tuen, että ryhmän vertaistuen.

Ihanaa pentuarkea! ❤️

Lähteet:

Ståhl ym. (2024) Development and validation of the puppy blues scale measuring temporary affective disturbance resembling baby blues. npj Mental Health Research
Asher ym. (2020) Teenage dogs? Evidence for adolescent-phase conflict behaviour and an association between attachment to humans and pubertal timing in the domestic dog. Biology Letters
Howell ym. (2025) Risk factors for human-directed aggression by dogs: The human side of the problem. A two-part systematic review and narrative synthesis. Applied Animal Behaviour Science