Koiran mielialalääkkeet

Psykofarmakologia tarkoittaa siis käytännössä lääkkeitä, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, mielialaan sekä tietoisiin ajatuksiin. Niitä on karkeasti kahdenlaisia, joko hermoston välittäjäaineisiin (neurotransmittereihin) tai hormoneihin vaikuttavia. 

Neurotransmittereihin kuuluu mm. serotoniini, dopamiini, noradrenaliini ja gamma-aminovoihappo eli GABA ja hormoneihin taas esim. tyroksiini, adrenaliini, sukupuolihormonit jne… Välittäjäaineet ja hormonit vaikuttavat mm. pelkoreaktioihin ja ahdistuneisuuteen.

 

”Mielialalääkitys” koetaan usein turhana tai pelottavana koiralle. Tutkimuksen (van Haaften et al. 2020) mukaan ihmiset käyttävät mieluummin luontaistuotteita ja ravintolisiä kuin reseptilääkkeitä koittaakseen hallita esimerkiksi lemmikkinsä ahdistusta. Lääkityksestä voi kuitenkin olla monessa kohtaa suuri hyöty ja mikäli koira kokee ahdistusta säännöllisesti (esim. eroahdistuksessa tai yleistyneessä äänipeloissa), voi olla, että sen keho on jatkuvassa hälytystilassa, minkä vuoksi taas oppimista ei tapahdu ja koulutus ei etene. Tällöin olisi erittäin tärkeää saada rinnalle lääkitys, jolla pystytään asettamaan ns. baseline eli saadaan krooninen stressitila jokseenkin normaaliksi, jotta pystytään kouluttamaan. Sama asia on kivun suhteen – jos koulutus ei tunnu etenevän tai käyttäytyminen on ”epänormaalia”, kipulääkekokeilu on aina hyvä vaihtoehto koulutuksen rinnalle (Fagundes et al. 2018).

 

Lääkitys yksinään harvoin auttaa mihinkään ongelmaan, se on vain oireen hoitoa. Lääkityksen lisäksi tarvitaan aina ammattitaitoisen kouluttajan koulutussuunnitelma käyttäytymisen muokkaamista varten ja mielialalääkitysten ei ole tarkoitus olla loppuelämää mukana, vaan hetkellisesti, auttamassa alkuun. Lääkitystä miettiessä tulee myös olla tarkkaan ennalta selvitetty muut vaihtoehdot ja poissuljettu muut sairaudet (Mills, 2005).

 

Lääkitys yksinään harvoin auttaa mihinkään ongelmaan, se on vain oireen hoitoa. Lääkityksen lisäksi tarvitaan aina ammattitaitoisen kouluttajan koulutussuunnitelma käyttäytymisen muokkaamista varten ja mielialalääkitysten ei ole tarkoitus olla loppuelämää mukana, vaan hetkellisesti, auttamassa alkuun. Lääkitystä miettiessä tulee myös olla tarkkaan ennalta selvitetty muut vaihtoehdot ja poissuljettu muut sairaudet (Mills, 2005).

 

Näiden asioiden suhteen onkin tärkeää, että eläintenkouluttajat ja eläinlääkärit toimivat yhteistyössä! Yksin lääkitys tai yksin koulutus ei välttämättä ole riittävä, mutta yhdessä ne voivat saada ihmeitä aikaan ja vaikuttaa sekä koiran että omistajan elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin!

Jos aihe kiinnostaa, kannattaa esimerkiksi ottaa kuunteluun Tutkitusti koira -podcastin jakso aiheesta!

Lähteet:
Fagundes et al. (2018). Noise sensitivities in dogs: An exploration of signs in dogs with and without musculoskeletal pain using qualitative content analysis.

Mills, D. (2005). Management of noise fears and phobias in pets.

van Haaften et al. (2020). A survey of dog owners’ perceptions on the use of psychoactive medications and alternatives for the treatment of canine behavior problems.