Koiran leikkiminen mietityttää monia koiranomistajia. Miksi koira leikkii? Leikkiikö koirani tarpeeksi? Osaanko leikkiä koirani kanssa? Milloin koirien väliseen leikkiin tulee puuttua?
Koirat säilyttävät leikkisyytensä yleensä aikuisikään asti, kun taas esimerkiksi susilla leikkiminen vähentyy selvästi aikuisiällä. Koirien leikille on löydetty useampia tarkoituksia; motoristen taitojen ja metsästyskäyttäytymisen harjoittelu, sosiaalisten kontekstien harjoittelu sekä yhtenä tärkeänä ylipäätään vuorovaikutus (Sommerville et al. 2017; Rooney et al. 2000)
Koiran leikki toisen koiran kanssa eroaa ihmisen kanssa leikkimisestä. Koira-koira -leikissä on usein selkeämpiä kisailun elementtejä – esimerkiksi leluista ”taistellaan” kun taas koira-ihminen leikissä koira ei havittele lelua samalla tavalla. Yksinään lelulla leikkiminen usein jäljittelee saalistuskäyttäytymistä (Bradshaw et al. 2015). Tästä usein päätellään, että erityisesti koira-ihminen -leikki on koiralle sosiaalisen suhteen ylläpitämistä sekä tunnesiteen rakentamista ihmiseen.
Erilaisia leikkityylejä
Usein leikkimistä ajatellaan vain lelun repimisenä. Koirilla on kuitenkin erilaisia leikkityylejä, jotka ovat kaikki ihan yhtä hyviä! Esim. ”rallattelu” eli se, että koira haluaa juosta yksinään rinkiä lelu suussa tai se, että koira haluaa olla jahdattavana/ihailtavana lelu suussa ovat monelle koiralle todella mielekkäitä leikkejä. Näissäkin tapahtuu vuorovaikutusta, vaikka se ei olekaan yhtä intensiivistä, kuin vetoleikissä. Tärkeää onkin kuulostella omaa koiraa ja löytää koiran mielestä mielekäs leikkityyli.
Leikkiin ei myöskään aina tarvita leluja. Leikki on vuorovaikutusta, jonka avulla leikkijät oppivat ymmärtämään toisiaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Leikin tärkein elementti on se, ettei siinä ole tavoitteita tai paineita, vaan leikissä vuorovaikutetaan tilanteen mukaan. Voidaan siis hassutella, juosta, myöriä, painia tai tutkiskella yhdessä. Lelulla leikkiminen on siis vain yksi leikkimuoto, eivätkä kaikki koirat innostu siitä.
Koira-koira leikissä kannattaa olla valppaana
Koirien välisessä leikissä on paljon kommunikaatiota. Toisensa tuntevat koirat kommunikoivat usein taitavasti ja ovat oppineet, mikä on toiselle ok ja mikä ei. Vieraiden koirien kanssa leikkiessä leikin funktio saattaa kuitenkin muuttua hauskanpidosta enemmän tilanteen aiheuttaman stressin ja jännityksen purkamiseen. Esimerkiksi toisten koirien jatkuva nylkyttäminen, jatkuva ”päällekäyminen”, hieman kiusaamisen tyyppinen toiminta ei usein ole leikkiä, vaan enemmänkin jännittävän tilanteen aiheuttamaa käyttäytymistä.
Monesti koirat leikkivät parhaiten samantyyppisten koirien kanssa, sillä leikissä on paljon elementtejä metsästyskäyttäytymisestä. Esimerkiksi monelle koiralle vaikkapa näöllä paimentavien koirien (bordercollie/kelpie -tyyppiset koirat) tuijotus ja ”paimennus” voi vaikuttaa todella hämmentävältä ja pelottavalta käyttäytymiseltä, kun taas saman tyyppiset koirat ymmärtävät mitä on meneillään ja toimivat samalla tavalla.
Hyvä koirien välinen leikki on siis aina tasapuolista – jos näyttää siltä, että toinen on koko ajan ”altavastaajana”, kannattaa leikkiin puuttua ja ohjata koiria rauhallisemman toiminnan pariin. Rajukin käyttäytyminen kuuluu osittain leikkiin, mutta mikäli osat eivät vaihdu tasaisesti, voi leikki olla epäreilua toiselle.
Leikki hyvinvoinnin indikaattorina
Leikkiminen ei välttämättä ole suora viite hyvinvoinnista (Sommerville et al. 2017). Käyttäytymisen monimuotoisuus kielii positiivisesta hyvinvoinnista, jolloin leikin ja muunkin aktiivisen käyttäytymisen puuttuminen saattaa olla merkki heikentyneestä hyvinvoinnista. Kuitenkin myös liiallinen leikkiminen ja eritoten maaninen leikkiminen (esim. pakonomainen pallon jahtaaminen tai lelujen ”mussuttaminen”) saattavat olla merkkejä siitä, että koiralla ei ole kaikki hyvin. Hyvinvoiva koira käyttäytyy monipuolisesti, mutta mikäli koira ei vaikka innostu leluista, se ei vielä kerro mitään. Ei kaikki ihmisetkään halua leikkiä nukeilla, vaan toiset leikkii mieluummin piilosta tai kiipeilee puihin.
Koiralle mielekäs leikki kuitenkin lisää positiivista hyvinvointia positiivisten tunteiden ja kokemusten kautta! Onnistuneet vuorovaikutustilanteet ovat myös suuri tekijä positiivisen hyvinvoinnin osalta, joten koiran mukainen, reilu ja vuorovaikutteinen leikki ei ainakaan heikennä hyvinvointia.
Saako koira voittaa leikin?
Leikkimiseen liittyy monia uskomuksia. On esimerkiksi ajateltu, ettei koira saisi ”voittaa” leikkiä ihmisen kanssa, sillä silloin se alkaa dominoimaan, mikä ei pidä paikkaansa (Rooney et al. 2002). Jossain neuvotaan myös, että ihmisen tulisi aina aloittaa leikki, mikä ei ainakaan edesauta hyvää vuorovaikutusta. Kannattaa siis heittää leikkimiseen liittyvät uskomukset romukoppaan ja heittäytyä hulluksi koiran kanssa!
Parhaimmillaan leikki on kuin tanssi – molemmat vastaavat toisen liikkeeseen, josta syntyy saumatonta vuorovaikutusta. Kannustammekin heti kokeilemaan vuorovaikutteista leikkiä koiran kanssa – tee jokin ensimmäinen ”muuvi” ja katso miten koira vastaa siihen. Siitä leikki lutviutuu ❤️
Yhdessä leikkimistä voi tulla opettelemaan kursseillemme, jossa ammattitaitoiset kouluttajamme ohjaavat teitä erilaisten leikkityylien pariin! Yhteinen, molempia innostava leikki toimii myös erinomaisena palkkana koulutuksessa, kunhan sävel löytyy.
Lähteet:
Sommerville et al (2017) Why do dogs play? Function and welfare implications of play in the domestic dog. Applied Animal Behaviour Science
Bradshaw et al. (2015) Why do adult dogs play? Behavioural Processes
Rooney & Bradshaw (2002) An experimental study of the effects of play upon the dog–human relationship. Applied Animal Behaviour Science
Rooney et al (2000) A comparison of dog–dog and dog–human play behaviour. Applied Animal Behaviour Science