Pentufaktoja – Rankaisu ei opeta

Pentujen kysyntä on ollut hurjassa nousussa ja kokosimmekin yhteen pentufaktoja – sarjan, jossa pureudutaan pennun kouluttamisen ja pentuarjen tärkeisiin kulmakiviin. Postailemme blogiin ja someen pentufaktoja, joita me eläintenkouluttajat olemme työssämme kohdanneet ja kokeneet tärkeiksi.

Pennun tullessa taloon kaikki on uutta ja jännittävää – niin omistajille, kuin pennullekin. Uusi ympäristö, uudet ihmiset ja uusi perheenjäsen pistävät pakan hiukan sekaisin. Neuvoja satelee sieltä täältä ja suurin osa onkin hyviä, osaan voi olla hyvä suhtautua varauksella. Kannattaa aina rauhassa tutustua omaan pentuun yksilönä ja opetella yhdessä se omannäköinen, teille sopiva arki. Vuorovaikutus ja turvallisuus ovat avainsanoja pennun kasvaessa ja kehittyessä, kun asiat saadaan opeteltua yhdessä koiran kanssa, ne usein jäävät pysyviksi toimintatavoiksi ja auttavat kohti harmonisempaa arkea.

Pawsiteamilla pyörii koko ajan pentukurssit, jotka ovat ammattilaisten suunnittelemia kokonaisuuksia ja tähtäävät siihen, että pennun kanssa saadaan arjen asiat sujumaan alusta lähtien vuorovaikutuksessa, positiivisesti kouluttaen. Kaikki koulutuksemme perustuvat viimeisimpään tutkittuun tietoon koirista ja siihen, mikä on paras tapa rakentaa suhdetta pentuun koiran kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja etiikan näkökulmasta katsottuna. Pentukurssi onkin hyvä investointi tulevaisuuteen, sillä sen avulla saa heti ammattitaitoista tukea alkutaipaleelle ja tämän avulla voi välttää suurimmat karikot tulevaisuudessa.

Pentufakta no.1 Rankaisu ei opeta

Mikä on rankaisu? Kouluttamisen termeissä rankaisu tarkoittaa jotain epämiellyttävää, joka vähentää edeltävää toimintaa. Käytännössä siis mikä tahansa, mikä saa koiran ”lopettamaan” tai vähentämään jotain käyttäytymistä ilman palkkiota voidaan määritellä rankaisuksi. Rankaisu itsessään on hyvin ”karski” sana, sillä koira itse määrittelee, minkä kokee rankaisuna. Se ei siis varsinaisesti aina tarkoita fyysistä kajoamista, vaan voi olla esimerkiksi tuima katse, omistajasta lähtevä haju tai koiran mielestä sillä hetkellä huono palkkio.

Ihmiset ovat luovia keksimään erilaisia rankaisumenetelmiä ja usein rankaisut ovatkin ns. pikaratkaisuja, joilla puututaan johonkin oireeseen eikä itse ongelmaan. Markkinoilta löytyy jos jonkinmoista vempelettä sitruunapannoista lähtien, jotka perustuvat vain rankaisemiseen. Rankaisupainotteinen ajattelu myös luo turhaa negatiivista ilmapiiriä. Sen sijaan että keskitytään siihen, mikä menee väärin ja mitä pitää korjata, kannattaisikin suunnata katse niihin asioihin, jotka onnistuvat hyvin ja joita halutaan vahvistaa. Ajattelua kannattaa siis muuttaa ”en halua nähdä tätä” –ajattelusta ”haluan nähdä lisää tätä” –ajatteluun. Kun pentua ohjaa haluttuun käytösmalliin ja itse ilahtuu siitä, se varmasti vahvistuu.

Rankaisu itsessään ei varsinaisesti opeta koiralle mitä siltä halutaan ja sen takia se onkin koulutusmenetelmänä hyvin epälooginen koiran näkökulmasta. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, että koira pystyy ennakoimaan tilanteita ja ympäristöään – rangaistukset tulevat usein yhtäkkiä ja hyvin epäloogisesti, jolloin se vaikuttaa myös koiran hyvinvointiin. Myös negatiiviset tunnekokemukset vaikuttavat hyvinvointiin negatiivisesti ja rankaisu on aina sellainen – oli se sitten fyysistä kipua tai epämiellyttävää tunnetta aiheuttava kokemus tai henkisellä tasolla epämukava kokemus.

Rangaistukset ovat myös hyvin usein kytköksissä omistajaan ja aiheuttavat näin luottamuksen heikentymistä ja turvallisuuden tunteen vähenemistä. Esimerkiksi hihnakävelyssä hihnan nyppiminen tai sitominen niin, että se aiheuttaa fyysistä epämukavuutta, yhdistyy aina omistajaan, sillä omistaja on hihnan toisessa päässä. Tällä tavoin koira luultavasti oppii, että hihnassa omistajan kanssa on epämukavaa ja se voi myöhemmin näkyä esimerkiksi remmirähjäämisenä, hihnan puremisena tai apaattisuutena. Lukuisat tutkimukset ovatkin osoittaneet positiivisen vahvistamisen olevan huomattavasti rangaistuksia tai negatiivista vahvistamista parempi tapa kouluttaa koiraa sen yleisen hyvinvoinnin, sekä omistajaan kohdistuvan luottamisen kannalta.

Rangaistusten sijaan tulisikin siis keskittyä siihen, mitä haluamme vahvistaa. Jos koira tekee jotain meidän mielestä epätoivottavaa, mieti aina, mitä haluat tilalle ja lähde kouluttamaan sitä. Käyttäytymisen tilalle tulee aina käyttäytymistä, joten ennakoinnilla, vahvoilla taidoilla ja positiivisella vahvistamisella saadaan ohjattua pentu oikeaan suuntaan hyvässä vuorovaikutuksessa. Yhteiset onnistumiset luovat myös huikeaa yhteistä fiilistä, joka kantaa elämässä hurjasti eteenpäin!

Jos joku neuvoo sinua käyttämään rangaistusta, esimerkiksi suihkepulloa, sitruunapantaa, hihnan nyppimistä, kivun aiheuttamista, torumista jne… Kannattaa nuo neuvot jättää omaan arvoonsa ja ”äänestää jaloillaan”. Yhdessä oppiminen ja oivaltaminen tuo hurjasti lisää positiivista latausta suhteeseenne ja sen ansiosta koirasta kasvaa luottavainen perheenjäsen. Pentukurssi kannattaakin valita varmasti ammattitaitoisen ja koiralähtöisen kouluttajan ohjaamana, jolloin saat varmasti kurssista lisäarvoa ja hyötyä tulevaan!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.