Ennakoitavuus vähentää stressiä Ennakoitavuus on yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin ylläpitäjiä koiran elämässä. Ennakoitavuuden vaikutuksia on tutkittu paljon ja on mm. todettu, että fysiologinen stressireaktio on pienempi, jos eläin pystyy ennakoimaan ikävältäkin tuntuvan tapahtuman, kuin jos tapahtuma tulee yllätyksenä. Ennakoitavuus auttaa koiraa valmistautumaan tilanteeseen, sekä mahdollisesti tekemään valintoja. Ennakoitavuuden ja hallinnan tunteen puute kuormittaa koiraa ja voi…
Koirien hyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin koskaan ennen. Ylipäätään eläinten hyvinvointiin liittyvä tutkimus lisääntyy koko ajan ja tästä syystä myös tietomme koirista päivittyy. Hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksinkertaisesti yksilön tyytyväisyyttä omaan elämäänsä. Eläinten hyvinvointitutkimus Eläinten hyvinvointitutkimus on pitkälti pohjautunut siihen, miten pystymme minimoimaan kärsimystä. Eläinten hyvinvoinnin mittaamiseen on vuosien varrella kehitetty monenlaisia viitekehyksiä, kuten 5 vapautta (Brambell, 1965)….
Koiranpennun koulutus alkaa heti – näin onnistut ensimmäisistä päivistä alkaen Kotiin muuttava koiranpentu on pieni eksynyt pallero, josta saattaa kuoriutua nopeasti varsinainen väkkärä! Pentu saattaa sinkoilla ja sekoilla ympäriinsä ja tekisi mieli vain vuorata pentu kuplamuoviin ja asentaa siihen on/off -nappula. Tai pentu touhuilee jotain aivan omiaan piittaamatta tuon taivaallista siitä, mitä ihmiset tekevät. Ja…
Kukkahattutäti puhuu tieteen, ei satujen puolesta Moni on varmasti törmännyt nimitykseen kukkahattutäti koirien koulutukseen liittyvissä keskusteluissa. Sillä viitataan usein ihmiseen, joka vastustaa väkivaltaa ja rankaisua eläinten koulutuksessa, eli todennäköisesti valtaosaan meidänkin seuraajistamme. Termi on kuitenkin jokseenkin ongelmallinen, sillä sitä käytetään usein vähättelevässä sävyssä kun keskustellaan nykyaikaisista, tieteeseen perustuvista koulutusmenetelmistä. Kukkahattutäti -sana maalaa kuvan vähän höperöstä,…
Koira on enemmän kuin ihmisen paras ystävä. Koiraa sanotaan ihmisen parhaaksi ystäväksi, mutta koirat merkitsevät meille ehkä vielä enemmän, mitä olemme ajatelleet. Lukuisten tutkimusten sekä tietysti kokemustemme myötä voimme olettaa, että koiran ja omistajan välille kehittyy vahva kiintymyssuhde. Tätä suhdetta on tutkittu mm. kiintymyssuhdeteorioiden, käyttäytymisen ja aivokuvantamisen avulla. Niin meidän kuin koirien aivoissa aktivoituu samoja…
Mitä harrastat koirasi kanssa? Koiraharrastus jo sanana mielletään edelleen pitkälti kilpailuihin tähtäävinä lajiharrastuksina – toko, agility, rally-toko, nosework, hoopers, pk-lajit… Helposti ajatellaan, ettei koiran kanssa ”harrasteta mitään”, mikäli ei nimenomaan harrasteta jotakin lajia tavoitteellisesti, kisakentät tähtäimessä. Olisikin hyvä tarkastella, mitä ylipäätään miellämme koiraharrastuksina. Me ihmiset esimerkiksi voimme harrastaa lukemista, käsitöitä, leipomista tai pelien pelaamista ilman…
Oletko joskus kuullut, että olet ”hemmotellut koiran piloille”? Tai ettei koira saisi ikinä päättää milloin mm. leikitään tai syödään tai tehdään yhtään mitään, koska silloin se on niskan päällä ja kohta päättää kaikesta kaiken ja luultavasti valtaa koko maailman? Koiran tarpeiden täyttäminen ei aiheuta käytösongelmia, mutta niistä nipistäminen aiheuttaa hyvinvointiongelman. Yksi koiran suurimmista tarpeista on…
Koiran leikkiminen mietityttää monia koiranomistajia. Miksi koira leikkii? Leikkiikö koirani tarpeeksi? Osaanko leikkiä koirani kanssa? Milloin koirien väliseen leikkiin tulee puuttua? Koirat säilyttävät leikkisyytensä yleensä aikuisikään asti, kun taas esimerkiksi susilla leikkiminen vähentyy selvästi aikuisiällä. Koirien leikille on löydetty useampia tarkoituksia; motoristen taitojen ja metsästyskäyttäytymisen harjoittelu, sosiaalisten kontekstien harjoittelu sekä yhtenä tärkeänä ylipäätään vuorovaikutus (Sommerville…
”Kyllä se kotona osaa” – mutta hallilla vain nuuskii. Onko tämä tuttu tilanne? Kyseessä voi ollakin osaamattomuden sijaan sijaiskäyttäytyminen. Sijaiskäyttäytyminen = ”Koiraan itseensä kohdistuva käyttäytyminen, jolla ei ole selvää tarkoitusta ko. ympäristössä” (Pedretti et al, 2023). Tyypillisiä sijaiskäyttäytymisiä ovat mm. intensiivinen nuuskuttelu, rapsuttelu, veden latkiminen, nylkyttäminen, tassujen nuoleminen ja kirputtaminen (Stellato et al. 2017; Pedretti…