Monet meistä viettävät nyt koronapandemian vuoksi aiempaa enemmän aikaa kotona. Tämä tarkoittaa sitä, että vietämme myös tavallista enemmän aikaa koiriemme kanssa. Osa koirista voi olla asiasta riemuissaan, kun taas toiset voivat stressaantua, varsinkin jos ne eivät osaa levätä perheen ollessa kotona. Miten voisimme auttaa koiran oloa tässä epätavallisessa tilanteessa? Entä jos koiralla on taipumusta yksinolo-ongelmiin? Mitä tapahtuu, kun arki taas palaa uomiinsa ja koiran pitäisikin jäädä työpäivän ajaksi yksin kotiin? Tässä kirjoituksessa kootaan joitakin vinkkejä helpottamaan arkea ja ennakoimaan tulevaa töihin paluuta.
Koirani stressaantuu ja se on alkanut käyttäytyä huonosti!
Jos koira stressaantuu perheen lisääntyneestä kotona oleskelusta, kannattaa panostaa siihen, että koiralla on oma lepopaikka, jossa se osaa rentoutua. Nyt, kun meillä monista on aiempaa enemmän vapaa-aikaa, onkin oivallinen aika kouluttaa koiralle uusia käytöksiä. Hyvä harjoitus tähän on oma paikka, joka voidaan liittää esimerkiksi vilttiin tai koiran omaan petiin. Koira opetetaan aluksi hakeutumaan alustalle joko sheippaamalla tai houkuttelemalla, minkä jälkeen lisätään pikku hiljaa kestoa, häiriötä ja etäisyyttä käytökseen. Harjoituksessa voidaan käyttää apuna esimerkiksi koiraporttia, jolloin koira opetetaan jäämään portin taakse lepäämään. Kun koira osaa rauhoittua alustalle, voidaan sille rutiininomaisesti jättää myös jokin pitkäkestoinen herkku, kuten kong tai puruluu. Sekä pureskelu että nuoleminen rentouttavat koiraa.
Kannattaa huomioida se, että vaikka meillä nyt onkin enemmän vapaa-aikaa, ei meidän kannata kuitenkaan kouluttaa koiraa jatkuvasti. Kouluttaminen on koiralle hyvin väsyttävää aivotyöskentelyä, joten muistetaan antaa koiralle myös aikaa palautua jatkuvasta kouluttamisesta ja touhuamisesta. Jos itse kulutat aikaasi ulkoilemalla tavallista enemmän, voi olla koiran mielestä kummallista, jos se nyt lähteekin aina mukaan. Jos koira on tottunut lenkkeilemään esimerkiksi 3 kertaa päivässä, ja nyt sen kanssa lenkkeilläänkin paljon enemmän, tapahtuu koiran rutiineissa taas lisää muutoksia. Osan ulkoiluista voi siis hyvinkin tehdä niin, että koira jää kotiin lepäämään. Tällöin koira saa myös harjoitusta yksin olemiseen.
Jos koira on alkanut käyttäytyä ei-toivotuilla tavoilla tai taloudessa on esimerkiksi monta koiraa, joiden välille on nyt alkanut muodostua kärhämää, kannattaa jälleen kiinnittää huomiota siihen, että koirat saavat tarpeeksi lepoa. Levon lisäksi tärkeitä osa-alueita koiran hyvinvoinnissa ovat muun muassa sosiaaliset suhteet, lajityypilliset käyttäytymismahdollisuudet ja riittävä liikunta. Pyri huolehtimaan siitä, että nämä kaikki toteutuvat edelleen ja mahdollisimman samantapaisesti kuin ennen pandemiaa. Huomioi myös se, että lisääntynyt kotona oleminen voi aiheuttaa jännitystä koirien välille myös siitä syystä, että ne kilpailevat omistajan huomiosta. Tällöin kannattaa panostaa siihen, että molemmat koirat saavat tarpeeksi huomiota ja niiden molempien kanssa puuhaillaan. Jos tuntuu, että ne stressaantuvat toistensa läsnäolosta, voi koiria tarvittaessa pitää myös ainakin osan päivästä eri tiloissa. Lajityypillisten käyttäytymismahdollisuuksien toteutumisessa tärkeässä osassa ovat virikkeet.
Koirani seuraa minua kaikkialle. Pelkään, että se ei enää osaa jäädä yksin.
Varsinkin jos koiralla on yksinolo-ongelmiin liittyvää taustaa, kannattaa nyt olla erityisen huolellinen siitä, että rutiinit pysyvät mahdollisimman samanlaisina kuin tavallisessa arjessanne. Mikäli mahdollista, pyrkikää pitämään vuorokausirytmi kutakuinkin samanlaisena kuin aiemmin. Jos koira on tottunut jäämään yksin esimerkiksi johonkin tiettyyn huoneeseen, voidaan koiraa pitää tässä samassa tilassa ainakin osa päivästä, vaikka työskentelisitkin kotona. Tarkoitus on, että koira rentoutuu ja lepää tilassa samalla tavalla kuin normaalisti yksin ollessaan. Jos koira ahdistuu, kannattaa harjoitusta tehdä pikku hiljaa vaikeuttaen. Mikäli koira pystyy kuitenkin syömään omassa tilassaan ollessanne kotona, voidaan sille jättää jokin rauhoittava virike, kuten kong.
Koiraa kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan jättää yksin edes vähäksi aikaa. Esimerkiksi jos normaalisti lähtisitte aamulla töihin klo 8, tehkää tähän asti rutiinit samalla tavalla kuin normaalina arkena ja sitten käykääkin esimerkiksi kaupassa tai lenkillä niin, että koira jää kotiin. Näin saamme imitoitua normaalia arkea ja töihin paluu ei tulekaan suurena shokkina koiralle. Kotona kulkiessanne kannattaa myös sulkea ovia perässänne ja tarjota koiralle runsaasti itsenäisiä virikkeitä.
Virikkeet
Virikkeiden tarkoitus on tarjota koiralle lajityypillisiä käyttäytymismahdollisuuksia. Nenän käyttö on koiralle hyvin lajityypillistä käyttäytymistä, ja lisäksi se rauhoittaa ja väsyttää koiraa tehokkaasti. Tutkimuksissa on myös todettu nenätyöskentelyn lisäävän koiran optimistisuutta. Myös pureskeleminen ja nuoleminen rauhoittavat koiraa.
Ihmisen ei tarvitse osallistua viriketyöskentelyyn koiran kanssa, vaan erityisesti tässä tilanteessa virikkeiden tärkeä tehtävä on tarjota koiralle itsenäistä puuhasteltavaa. Virikkeitä voi keksiä itse, mutta hyvin perinteisiä ovat esimerkiksi kong, puruluu, virikematto, nappulalla täytetty talous- tai wc-paperirullan hylsy/tyhjä maitotölkki/paperisilpulla täytetty pahvilaatikko. Kongin täytteeksi voi laittaa esimerkiksi märkä- tai raakaruokaa ja sen voi myös pakastaa, mikäli koira tyhjentää lelun liian nopeasti. Muita virikkeitä ovat esimerkiksi namipallot ja erilaiset aktivointipelit. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että virikkeet voivat olla sekä rauhoittavia että kiihdyttäviä. Yksin olemisen ja rauhoittumisen tueksi kannattaa ilman muuta varata rauhoittava virikkeitä, kuten nuoltava kong, pureskeltava luu, tai nenän käyttöön keskittyvä virikematto.
Tärkeimmät asiat:
- Rutiinit
- Virikkeet
- Riittävästä levosta huolehtiminen
- Oma paikka
Jutun on kirjoittanut kouluttajamme Lotta. Lotta on erikoistunut erityisesti käytösongelmiin ja hoitaakin suurimman osan Pawsiteamin käytösneuvonnoista.
Lähteet:
Duranton, C., & Horowitz, A. (2019). Let me sniff! Nosework induces positive judgment bias in pet dogs. Applied Animal Behaviour Science 211: 61-66.
Sargisson, R. J. (2014). Canine separation anxiety: strategies for treatment and management. Veterinary Medicine: Research and Reports 5: 143–151.