Tunnistatko koiran stressin? Koira tärisee, läähättää, vinkuu… Nämä ovat klassisia merkkejä siitä, että koira on stressaantunut. On olemassa hyvää stressiä (eustressi), jota ilmenee kun koira on esimerkiksi innoissaan ja iloinen – vaikka treeneissä tai leikkiessä ja sitten on huonoa stressiä (distressi), jota ilmenee kun koiralla on ikävä olo – esimerkiksi kun koiraa jännittää, pelottaa tai…
Näet jonkun liikkuvan kauempana, sydämesi alkaa hakata. Pidätät hengitystä ja etsit katseella mahdollisia pakoreittejä – ennen kuin koirasi huomaa tilanteen. Ahaa! Vain metrin hyppy ojan yli ja pääsette ryteikköön, karkuun vastaantulijalta. ”Nyt mennään!” innostat koirasi mukaasi ja suunnitelma onnistuu – nyt seisotte ryteikössä ja palkkaat koiraasi hervottomasti samalla, kun tasaiseen tahtiin tullut koirakko jatkaa ohitsenne…
Psykofarmakologia tarkoittaa siis käytännössä lääkkeitä, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen, mielialaan sekä tietoisiin ajatuksiin. Niitä on karkeasti kahdenlaisia, joko hermoston välittäjäaineisiin (neurotransmittereihin) tai hormoneihin vaikuttavia. Neurotransmittereihin kuuluu mm. serotoniini, dopamiini, noradrenaliini ja gamma-aminovoihappo eli GABA ja hormoneihin taas esim. tyroksiini, adrenaliini, sukupuolihormonit jne… Välittäjäaineet ja hormonit vaikuttavat mm. pelkoreaktioihin ja ahdistuneisuuteen. ”Mielialalääkitys” koetaan usein turhana tai…
Mitä jos koiraa pelottaa? Jokainen yksilö pelkää tai pelästyy jotain elämänsä aikana. Toisilla kohteita on vähän enemmän kuin toisilla, mutta pelkokokemuksia saattaa tulla yhtäkkiä ja oudoissakin tilanteissa. Pelkokokemus on aina yksilöllinen. Me emme pysty määrittämään mitä toinen tuntee, eivätkä koirat osaa draamailla tai ”päättää alkaa pelkäämään”. Jos koira osoittaa pelon merkkejä, sitä silloin pelottaa, vaikka…
Osallistavaa käsittelyä/omaehtoista käsittelyä (cooperative care) on koirilla tutkittu todella vähän. Suurin osa lemmikieläinten käsittelytutkimuksesta liittyy ”virallisiin” tilanteisiin, kuten esim. käsittelyyn eläinlääkärissä, joka on usein hyvinkin stressaavaa koirien näkökulmasta. Arkisista, kotona tehtävistä hoitotoimenpiteistä ei kuitenkaan vielä ole tutkimusta ja siitä syystä tämä tutkimus toteutettiin – halusimme tietää, miten koirat kokevat käsittelytilanteet, jotka omistaja tekee rutiinilla, viikottain,…
”Ei tämän kanssa..” Oletko joskus törmännyt ajatukseen, ettei juuri x rotuisen tai tietyntyyppisen koiran kanssa voi tehdä osallistavaa käsittelyä? Ajatus voi olla joko jonkun muun suusta tullut tai omassa päässä, sillä se on todella yleinen! Meillä on kuitenkin hyviä uutisia, nimittäin ihan joka eläimen kanssa voi lähteä harjoittelemaan parempaa vuorovaikutusta ja taitoja stressittömämpiin käsittelytilanteisiin ❤️…
Osallistava käsittely perustuu startti- ja stoppikäytöksille Osallistavan käsittelyn ytimessä ovat startti- ja stoppinappulat. Startti- ja stoppinappuloiden termin ovat keksineet kouluttajat Eva Bertilsson ja Emelie Johnson Vegh ja se onkin täydellisen kuvaava! Tässä puhutaan käsittelystä, mutta tätä kommunikaatiotaitoa voi hyödyntää millä tahansa elämän osa-alueella. Starttinappula = koira tekee jotain, jolla se viestittää, että voimme aloittaa käsittelyn…
Mitä tehdä pakkotilanteissa? Välillä törmää ajatukseen, ettei koiran kanssa voi alkaa harjoittelemaan osallistavaa käsittelyä, koska silloin ei saa mitään tehtyä. Tai jos tekee osallistavasti, niin siitä eteenpäin joka ikinen asia pitää kysyä koiralta. Ideaalitilanteessa toki teemme kaikki hoitotoimenpiteet koiran kanssa yhteistyössä, osallistavasti, mutta välillä elämää tapahtuu ja meidän pitää tehdä koiralle asioita, joihin se ei…
Entä jos koira ei pidä kynsienleikkuusta? Kynsihuollossa välineillä on väliä! Jos koira ei pidä kynsisaksista, voi olla hyvä idea vaihtaa viilaan tai trimmeriin. Lisäksi kannattaa pohtia, miten kynsien manuaalisen lyhentämisen lisäksi voisi panostaa niiden luonnolliseen kulumiseen – jossa koira tietenkin hoitaa itse homman. Kotiympäristöissä koirien kynnet eivät kulu samalla tavalla, kuin esim. villikoirilla, mutta voimme…